Takatalvi ja kevään odotusta

Huh kun on taas vierähtänyt aikaa sitten viimeisimmän blogikirjoituksen! Varsinainen talvi on jo ohi vaikka tällä hetkellä takatalven tunnelmia vietetäänkin ja maa on täysin valkeana. Reki on jo kuitenkin ollut jo jonkin aikaa varastossa ja ajatukset jo kevään ja kesän retkissä ja puutarhan kuopsutteluissa. Tänä talvena valjakossa ovat juosseet vain Susi, Tiuku, Dante ja Polar eli vanhat huskyt ovat jo täysin eläkeläisiä. Tämä meidän omista kasvateista koostuva neljän koiran pikkuvaljakko on kuitenkin erittäin mukava ja meidän tarpeisiin tällä hetkellä varsin hyvin sopiva. Kisoihinkaan ei ole ollut nyt kaipuuta. Kasvattimme Naava (Yaye-Non Eat My Dust) ja Ellu (Yaye-Non Roadrunner) ovat kuitenkin kilpailuissa käyneet ja kyllä kasvattajan sydäntä edelleen vain lämmittää, kun molemmille löytyi hyvät aktiiviset ja harrastavat kodit.

Talven aikana myös uusi eläinten hyvinvointilaki on astunut voimaan ja uutena vaatimuksena on sulan juomaveden jatkuvasti esillä pitäminen koiratarhoissa talvellakin. Meille tämä uudistus ei tuonut mitään uutta, sillä meillä on jo entuudestaan ollut talvisinkin sula vesi tarhoilla ja käytämme kahta hieman eri kokoista metallista juomasankoa (joka tarhassa tietysti omat), alempaan sankoon tulee pieni öljykynttilä ja vesi tulee ylempään sankoon. Vesi pysyy kynttilän lämmöllä hyvin sulana, kovilla pakkasilla tarvitaan kaksi kynttilää. Tämä systeemi on toiminut meillä hyvin ja koirat eivät pääse kynttilöihin mitenkään käsiksi. Kaupallisia sähköllä lämmitettäviä juoma-astioita myös näkyy olevan myynnissä, mutta meillä tosiaan tämä kynttiläsysteemi on toiminut hyvin.

Retkiseurakoiramme Ressu on myös saanut talven aikana pentuja kasvattajansa Jennin (Northern Heart) luona. Ressulle syntyi tammikuun alussa viisi kaunista pentua; kolme narttua ja kaksi urosta. Ressu hoiti pentujaan todella hienosti, maitoa riitti yllin kyllin ja itse pennut tosi kauniin ja kivan oloisia minihuskeja. Kova ikävähän meillä tietysti Ressua ehti välissä olla, mutta onneksi ikävää lohdutti, kun saimme aktiivisesti kuulumisia Ressusta ja pennuista ja kävimme välissä Ressua ja pentuja katselemassakin. Ressun kasvattajalla on erittäin hyvät tilat koirille ja myös upea koirametsä (Muurainkorven koirametsä Orimattilan lähellä), jossa Ressukin pääsi tietysti juoksentelemaan. Nyt Ressu on ehtinyt jo hyvän tovin taas asustella kotona ja laumaan paluu pentujen hoidon jälkeen sujui hyvin ja muu lauma otti Ressun taas ilolla vastaan. Pentujen myötä Ressun sijoitussopimus tietysti myös päättyi. 

Tänä talvena onkin tullut hyvin vähän kuvattua, alla kuitenkin taas muutamia kuvia talven ajalta. 

Joiku

Halti ja vanavedessä Dante ja Polar

Brave

Polar

Ressu

Syystunnelmia

Syksy on ollut poikkeuksellisen lämmin ja koiratarhan edustalle istutetussa köynnösruusussakin on vielä muutama nuppu tuloillaan. Kukkaloisto oli luonnollisesti kuitenkin heinäkuussa parhaimmillaan. Kesä on nyt jo kaukana ja jo lokakuun puolella mennään. Treenikelien osalta toivottavissa olisi hieman viileämpiä kelejä. Mönkijäkin on juuri menossa huoltoon ja sitten kelpaisi taas huristella. Sääennuste näyttääkin lupaavan kelien viilenemistä.

Koiratarhan ruusu heinäkuussa, uskokaa tai älkää tämä ruusu on istutettu vasta keväällä 2022! Urokset kenties käyneet lannoittamassa :)

Karpaloita 

Hei hei heinäkuu

Tänäänkin on sadepäivä eli taas on siis hyvin aikaa hieman päivitellä blogia. Viikko sitten kasvattimme Dante, Polar, Susi, Tiuku, Naava & Ellu täyttivät neljä vuotta eli ovat nyt parhaassa rekikoiran iässä. "Pentujen" emältä Joikulta löytyi nisäkasvain, joka hiljan leikattiin ja samalla Joikulle tehtiin myös kohdunpoisto. Kasvain lähetettiin patologille tutkittavaksi ja kasvain oli onneksi hyvälaatuinen. Joiku on toipunut leikkauksesta hyvin ja vietti toipumisajan tietysti täysin sisäkoiran elämää. 

Joiku kukkaniityllä

Pennut pikkuisina kesällä 2019

Ressu on jatkanut laumaan sopeutumista hyvällä mallilla. Meille muuttaessaan Ressu aluksi vain katseli, kun muut koirat ulvoivat, mutta ei itse halunnut osallistua ulvontaan. Nyt Ressu katsoo jo kuuluvansa täysvaltaisesti laumaan ja antaumuksella ulvoo muiden mukana. Ulvominen on huskeille tyypillistä laumakäytöstä ja kommunikointia ja huskyt yleensä ulvovat iloisina ihmisten tullessa kotiin tai pitävät laumaa yhdistävän "aamu/iltahartauden" tai jos hälytysajoneuvo ajaa kuuloetäisyydellä ohi sireenit päällä. 

Ressu on myös retkiseurakoirana päässyt kokeilemaan kanootin kyydissä olemista, joka onkin sujunut varsin mukavasti ja Ressu myös ui hyvin mielellään, joten vesielementti ei Ressua pelota. Kokonsa puolesta minihusky on isoja huskeja hieman turvallisempi valinta melontakaveriksi siinä mielessä, että hädän tulleen minihusky olisi huomattavasti helpompi nostaa takaisin jos kanootti kaatuisi ym. 

Teijon kansallispuistossa

Suomalainen orkidea

Ressu

Pitkästä aikaa ehtii näin sadepäivänä päivitellä hieman taas blogia. Valon ja keskikesän juhlaa on juuri vietetty ja koiramaiset harrastukset ovat keskittyneet nyt luonnossa patikointiin ja etenkin hellepäivinä rauhalliseen ulkoiluun juoksutarhassa. Koiralauma on kevään aikana myös kasvanut ja toukokuussa laumaamme muutti Ressu (Northern Heart Great Reset). Ressu on kaksivuotias narttukoira ja tuli meille toisen sijoituskodin kautta sijoitukseen. Ressu ei muusta laumastamme poiketen olekaan rekikoira vaan ihan täysin seurakoira. Ressu sopii kuitenkin porukkaan varsin hyvin ja laumamme lyhyesti tiivistäen edelleen kuitenkin koostuu "huskeista", sillä Ressu onkin nimittäin thulen minihusky! Thulen minihusky on suomalainen jalostusprojekti, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota geneettiseen monimuotoisuuteen. Rodun kantakirjat ovat yhä auki ja thulen minihusky ei siis ole vielä tunnustettu roduksi minkään kenneljärjestön toimesta. Thulen minihuskyt ovat säänkestäviä, erinomaisia lenkki- ja retkeilykavereita ja niiden ulkonäössä ja myös luonteessa on paljon samoja miellyttäviä piirteitä kuin siperianhuskeissa, mutta tosiaan kyse on täysin seurakoirista. Lisää thulen minihuskeista voit lukea täältä.

Ressu tupasvillojen keskellä

Ressu on sopeutunut laumaamme hyvin. Alkuun Ressu kyllä jännitti, mikä onkin ollut varsin ymmärrettävää, koska uuteen laumaan muuttaminen on ollut Ressulle kuitenkin hyvin iso kokemus ja muutos. Ressusta on kuitenkin suhteellisen nopeasti kuoriutunut iloinen "höpöttäjä" ja seurakoiralle tyypilliseen tapaan Ressu viihtyy hyvin mielellään ihmisten seurassa ja helmoissa pyörien, kun muu lauma juoksutarhassa juoksee pitkin tiluksia. Ressu on minihuskyksi hieman isohko, mutta meille paremmin sopiikin tälläinen "midiversio" ja Ressu on hieman pikkuruista siperianhuskynarttua pienempi. 

Alla muutamia muita kuvia keväältä ja kesältä. 

Nuuksion kalliomaisemaa

Nokkosperhonen

Susi

Suopursu

Suokukka

Villiruusu

Kevätaurinkoa ja rekiajeluita

Talvi palasi kuitenkin ja kauniita aurinkoisia kevättalven päiviä on riittänyt ja olosuhteet rekiajeluille ovat olleet näin maaliskuunkin puolella vielä varsin otolliset. Sääennuste lupaa ensi viikolle selvästi jo lämpimämpää, mutta vielä ainakin tämä viikonloppu saadaan nauttia talvisesta säästä. Kevät tekee kyllä kovasti jo tuloaan. Olen jonkin aikaa jo odottanut koska ensimmäiset teeret saapuvat "takapihallemme" soitimelle ja viime viikon torstaina teeret vihdoin saapuivatkin ensimmäisiä kevään tanssahtelujaan pitämään. Kevätaamut pian täyttävät sointuva pulputus ja suhina. Tällä viikolla myös ensimmäiset laulujoutsenetkin ovat saapuneet joelle ja joutsenet satuimmekin juuri bongaamaan ensimmäistä kertaa reen jalaksilta, kun joutsenet juuri lensivät ylitse. 

Rekiajeluiden lisäksi olemme käyneet nauttimassa talvisesta luonnosta toki myös jalan lähimaastoissa sekä hieman kauempanakin. Koirien kanssa luonnollisesti tuleekin ulkoiltua paljon vuodenajasta riippumatta ja huskyt lähtevät aina iloisina mukaan. 

Dante

Susi kieli pitkänä, katse kenties eväissä?

Hiusjäätä

Tiuku

Polar kauhoo lumessa

Montako koiraa onkaan kuvassa?