perjantai 8. huhtikuuta 2022

Silmätarkastustuloksia

Kävimme eilen "pentujen" kanssa virallisissa silmätarkastuksissa ja 

Yaye-Non Dasher Dante ("Dante")

Yaye-Non Sonic Boom ("Polar)

Yaye-Non Speed Of Light ("Tiuku")

Yaye-Non Like Wind I Go ("Susi")

kaikilla terveet silmät! Myös Yaye-Non Eat My Dust ("Naava", om. Marko & Minna Pasanen) aiemmin talvella tutkittu terveeksi! Varsin mukavia tuloksia siis.


Susi ja Brave


maanantai 21. maaliskuuta 2022

Kayimi 14 vuotta!

Tänään laumamme vanhin koira Kayimi (Kataum Inua's Kayiminnar) täyttää tänään 14 vuotta! Teräsmummeli Kayimi on päässyt malamuutille varsin kunnioitettavaan ikään. Kayimilla on hieman tahti hidastunut nuoruuden päivistä, mutta Kayimi nauttii edelleen ulkoilusta ja ruokahalukin on ennallaan. Paljon onnea ihanalle Kayimille! 




Mini-Kayimi 

lauantai 26. helmikuuta 2022

Koirat nauttimassa talvipäivästä


Tiukun niskavillat ovat jo ihan kuolassa, mutta lisää pitäisi Demin mielestä leikkiä :)


Emo-Joiku hoitaa Sutta

Halti

Dante


Veljekset Dante ja Polar mylläämässä, hurjasta ilmeestä huolimatta tämäkin on täysin leikkiä :)


perjantai 4. helmikuuta 2022

Lunta riittää taas!

Lunta riittää taas yllin kyllin Valtteri-myrskyn jäljiltä ja paraikaa sataa vielä lisääkin. Tänään aamulla ehdittiin saada valjakolla reittiä juuri tasattua, mutta saapa nähdä onko huomenna taas ura kokonaan kateissa uuden lumen alla. Mukavaa kuitenkin, että lunta taas riittää vaikka uria joutuukin aina lihas/koiravoimin pitämään yllä ja se on välillä melko raskasta. Tammikuun puolella ehti jo hetken aikaa näyttää huonolta, kun urat ja lumi sulivat kokonaan.


Rekiajelulla tammikuussa. Nyt lunta onkin jo paljon enemmän. 

Meillä on tällä viikolla lumimyrskyn lisäksi ollut muunlaistakin jännitysnäytelmää, sillä Joiku sai voimakkaan allergisen reaktion perusrokotteiden (rabies+kolmoisrokote) jälkeen noin tunti (kenties hieman ylikin) rokotusten antamisesta. Joikun silmänympärykset ja kuono alkoivat nopeasti turpoamaan ja Joikulla tuli myös punotusta ja kutinaa kauttaaltaan ja muuttui käytökseltään tosi levottomaksi ja Joikulla varmasti olikin tosi tukala olo. Päivystävän eläinlääkärin ohjeen mukaan Joiku sai kotona kyytabletteja, joiden avulla tilanne helpottui ja päivystysreissua ei tarvittu. Joiku nukkui vielä yön yli seurannassa sisällä tiiviisti jalkopäässä maaten, vaikka turvotus olikin yöhön mennessä hävinnyt. Kenties Joiku itsekin oli ihmeissään tapahtuneesta ja halusi vielä turvaa vaikka paksun talviturkin kanssa luulisi olleen kuuma maata ihan jalkopäässä.


Joiku

Toisella mukana rokotettavana olleella koiralla Haltilla ei tullut mitään ja onneksi Joikukin oli rokotusten jälkeen talossa sisällä meidän ihmisten kanssa, jolloin reaktio huomattiin heti. Paljon huonomminkin olisi voinut käydä, jos hengitystiet olisivat alkaneet turpoamaan ja samoja rokotteita on Joiku tietysti aikaisemminkin saanut ilman mitään oireita. Seuraavana päivänä keskustelin vielä eläinlääkärin kanssa tapahtuneesta ja eläinlääkäri lupasi tehdä ilmoituksen Fimealle ja välitti vielä rokotefirman eläinlääkäriltä saadun tiedon, että näissä rokote-erissä ei olisi ollut tiedossa normaalia enemmän reaktiota. Sitä, miksi joillekin yksilöille tulee reaktio ja toiselle ei, ei tiedetä kunnolla ja Joikun voi kuulemma myöhemminkin rokottaa samalla rokotteella. Normaalisti allerginen reaktio tulee yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, mutta nyt tosiaan reaktioon meni noin tunti, hieman ylikin. Tämä tarina siis varoituksena kaikille lukijoille, että seuranta rokotusten jälkeen kannattaa tosiaan ottaa vakavasti ja seurata koiraa riittävän pitkään, vaikka harvinaista onkin, että näin käy eikä siis laittaa koiraa takaisin esimerkiksi ulkotarhaan itsekseen (kuten rekikoirista suurin osa pääasiassa ulkona asuu).

Valjakkoajon lisäksi talvesta on nautittu myös muuten ulkoillen ja alla muutama kuva retkestä lähilaavulle. Jouduimme laavulle päästäksemme jonkin matkaa rämpimään myös umpihangessa, joten saimme myös nauttia laavusta täysin rauhassa muilta kulkijoilta. 

Retkikoira Tiuku








lauantai 23. lokakuuta 2021

Naava

Sain jaettavaksi upeita kuvia kuvaaja Kimmo Virkin ottamana kasvatistani Naavasta (Yaye-Non Eat My Dust, om. Marko & Minna Pasanen) kisaamassa Markon valjakossa Jämin sulanmaan SM-kisoissa 16-17.10. Naava on kuvissa johdossa tummempi koira, valjakossa mukana myös Naavan kaksi serkkua eli Paven pennunpennut Jafar ja Ylva. Sijoitus 8/11 siperianhuskyvaljakoista. 


Koirien ilmeestä näkee, että hauskaa on :)


sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Syksyn kuulumisia

Syksyn tuulet puhaltavat ja väriloisto on ollut tänä syksynä erityisen upea ja ulkoilukelit ovat olleet suotuisia. Sieniä ja marjoja on kerätty ahkeraan tahtiin ja nautittu on myös valjakolla ajosta. Nuoret koirat ovat harjoitelleet mukavalla menestyksellä myös johtajan paikkaa, tällä hetkellä narttujen juoksut tosin hieman sotkevat kokoonpanoja ja on ajettu erikseen uros- ja narttuvaljakoita huomioiden myös vielä suhteellisen lämpimät ilmat suhteutettuna myös ilmankosteuteen. 

Elokuun lopussa Haltia pääsi ikävä kyllä puremaan kyy ja vielä omassa pihassa. Koko lauma oli pihalla juoksemassa vapaana ja Haltin lisäksi myös muut koirat ehtivät huomata kyyn, mutta onneksi muut koirat välttyivät puremalta. Haltin oireet jäivät onneksi hyvin lieviksi, oikeastaan vain kuonoon tuli hieman turvotusta, joka sitten valui alemmas kaulaan. Halti sai eläinlääkärissä nestehoitoa ja kipulääkettä ja verikoeseurannassakin oli kaikki hyvin. 

Polariakin on jouduttu käyttämään eläinlääkärissä, sillä syksyn huskyerkkarissa näyttelytuomari antoi Polarille hylätyn kivesvikaisuuden vuoksi. Polar ei kuitenkaan ole kivesvikainen, joten jouduimme heti näyttelyn jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä viemaan Polarin eläinlääkäriin hakemaan kivestodistusta. Näyttelytulosta ei kuitenkaan voi Kennelliiton mukaan oikaista tai siitä valittaa, joten hylätty tulos pysyy Koiranetissä. Nyt siellä sentään näkyy myös kivestodistus. Tuomari ei kehässä valitettavasti sanonut minulle mitään "kivesvikaisuudesta" vaan jouduin kysymään syytä hylätylle tulokselle kehäsihteeriltä. Jos tuomari olisi sanonut jotain minulle, olisi voinut arvostelun pyytää keskeyttämään kunnes "kivesvikaisuus" olisi voitu selvittää. Sekä Polarilla, että veljellään Dantella on kivekset olleet laskeutuneena jo ennen luovutusikää ja tämän on eläinlääkärikin vahvistanut jo pentutarkastuksen yhteydessä. Kivekset eivät ole koskaan kummallakaan seilanneet, joten en tiedä miten näyttelyssä voi näin käydä, mutta näköjään vaan voi. Harmillisesti nyt tuli yli 300 km ajoa ihan turhaan ja lisäksi näyttelyn ilmoittautumismaksu ja eläinlääkärikäynnin maksu päälle pelkästään tämän hylätyn tuloksen vuoksi, vaikkei koiralla oikeasti edes ole kivesvikaa. Erkkarissa oli lisäksi myös esiintymässä kasvattini Naava (Yaye-Non Eat My Dust, om. Marko & Minna Pasanen), joka onneksi taas sai oikein arvostelun ja tuloksen käyttöluokasta eli laatuarvostelun "Erinomainen", tuomari oli eri kuin Polarin arvostellut tuomari. 

Hieman ikävästä näyttelyreissusta ja käärmeenpuremasta huolimatta syksyyn on mahtunut myös paljon kaikkea mukavaa. Lähiretkeilyn lisäksi on käyty myös hieman kauempanakin ihastelemassa syksyistä luontoa. Olemme käyneet mm. jälleen Torronsuon kansallispuistossa ihastelemassa suota syysasussaan ja liikkeellä oli sankoin joukoin muitakin ihmisiä ja kapeilla pitkospuilla sai vähän väliä väistellä ihmisiä koirineen. Loppumatkasta ei onneksi ollut enää ihmisiä niin paljon, joten sai kulkea vähän enemmän omassa rauhassa. 

Syksyn kuvia muutama tässä alla. 

Dante ja keltaisena loistavat puut


Suon väriloistoa 


Tummista pilvistä huolimatta ei pahasti kastuttu :)

Tiuku