lauantai 11. maaliskuuta 2023

Kevätaurinkoa ja rekiajeluita

Talvi palasi kuitenkin ja kauniita aurinkoisia kevättalven päiviä on riittänyt ja olosuhteet rekiajeluille ovat olleet näin maaliskuunkin puolella vielä varsin otolliset. Sääennuste lupaa ensi viikolle selvästi jo lämpimämpää, mutta vielä ainakin tämä viikonloppu saadaan nauttia talvisesta säästä. Kevät tekee kyllä kovasti jo tuloaan. Olen jonkin aikaa jo odottanut koska ensimmäiset teeret saapuvat "takapihallemme" soitimelle ja viime viikon torstaina teeret vihdoin saapuivatkin ensimmäisiä kevään tanssahtelujaan pitämään. Kevätaamut pian täyttävät sointuva pulputus ja suhina. Tällä viikolla myös ensimmäiset laulujoutsenetkin ovat saapuneet joelle ja joutsenet satuimmekin juuri bongaamaan ensimmäistä kertaa reen jalaksilta, kun joutsenet juuri lensivät ylitse. 

Rekiajeluiden lisäksi olemme käyneet nauttimassa talvisesta luonnosta toki myös jalan lähimaastoissa sekä hieman kauempanakin. Koirien kanssa luonnollisesti tuleekin ulkoiltua paljon vuodenajasta riippumatta ja huskyt lähtevät aina iloisina mukaan. 



Dante





Susi kieli pitkänä, katse kenties eväissä?





Hiusjäätä


Tiuku


Polar kauhoo lumessa

Montako koiraa onkaan kuvassa?

lauantai 21. tammikuuta 2023

Lunta, vettä ja jäätä

Talvi etenee ja tammikuussa ollaan. Päivien pitenemisen jo huomaa ja kevään odotus hiipii mieleen. Pääsimme starttaamaan rekikauden jo joulukuun alussa eli suhteellisen aikaisin, mutta talvi täällä meidän nurkilla on valitettavasti ollut melko epävakainen. Lunta ehti olla välissä uutisotsikoidenkin mukaan enemmän kuin Lapissa ja talvitunnelma oli parhaimmillaan, mutta niin vain vesisateitakin saapui runsain mitoin ja nyt kovalla työllä tehdyt rekiurat ovat muisto vain. Meidän kotiurat jäivät siis aluksi tulvaveden alle ja nyt uusi pakkasjakso on jäädyttänyt niityn luistinradaksi. Jälleen on siis meneillään vähän kehnompi kausi kelien osalta tämän rekikoiraharrastuksen suhteen. Saa vielä nähdä miten talvi tästä etenee. 


Rosvo

Pave

Joulukuun puolella jouduimme hyvästelemään veljekset Paven ja Rosvon (Mustankallion Bavel & Bandit). Molemmat ehtivät juuri täyttää 13 vuotta joulukuun alussa. Askel alkoi molemmilla jo painaa sen verran, että jouduimme tekemään raskaan päätöksen ja päästämään veljekset yhdessä revontulivaljakkoon. Pave ja Rosvo olivat aikanaan hyvin tärkeässä roolissa valjakossa ennen eläköitymistään, ennen kaikkea Pave ja Rosvo olivat kuitenkin tietysti tärkeitä ystäviä ja lauman jäseniä. Viime vuosi sisälsi paljon menetyksiä, kun jouduimme hyvästelemään myös Kayimin lokakuussa ja Danjan kesäkuussa. 




Yllä kuva Taivalkosken kisoista vuodelta 2015, jossa johdossa Pave Demin kanssa ja pyöräkoirina Rosvo ja Danja. Niin se aika vierii. Paljon on mukavia muistoja jäänyt koirien kanssa tehdyistä reissuista ja tietysti ihan päivittäisestä laumaelämästä. 

Nyt Demikin on ehtinyt kypsään ikään ja täyttänyt 10 vuotta. Seuraavaksi vanhin koira laumassa on Brave 9 vuotta ja seuraavina tulevat Joiku ja Halti 8 vuotta. Nyt olemme ajaneet koiria enemmän kahdessa eri tiimissä eli ns. senioritiimissä ja nuorempien (ja samalla vauhdikkaampien) tiimissä. Ajettu on toki myös ihan senkin mukaan miten keliolosuhteetkin ovat ajamisen tänä talvena mahdollistaneet. Edessä on kohta valjakon pieneneminen yhteen neljän koiran valjakkoon, kun seniorit jäävät pikkuhiljaa ansaitulle eläkkeelleen. Omat kasvatit eli kolmevuotiaat Susi, Tiuku, Dante ja Polar muodostavat kuitenkin varsin kivan neljän koiran tiimin ja näistä on helppo vaihdella koirien paikkaa johtoon tai pyörään. 


Joulukuun alussa ensimmäisiä rekiajoja, johdossa Tiuku ja Susi


Ennen vesisateita, johdossa tällä kertaa Tiuku ja Dante




perjantai 28. lokakuuta 2022

Karpaloiden aikaa

Marraskuu häämöttää jo ja syksyn väriloisto on suurimmaksi osaksi jo vaihtunut harmauteen. Aurinkoisia kauniita ulkoilupäiviä on syksyllä riittänyt, mutta nyt on siirtymä tähän vuoden pimeimpään aikaan. Maanantaina 24.10 rakas Kayimimme nukkui ikiuneen 14 vuoden ja 7 kuukauden iässä. Surun kanssa olemme kuitenkin samalla hyvin iloisia siitä, että Kayimi eli todella pitkäikäiseksi ja oli malamuuteille tyypillisesti hyvin valloittava persoona. Kayimi onkin ollut myös laumamme pitkäikäisin koira. 

Kayimi maaliskuussa 2022

Vielä saadaan jonkin aikaa odottaa reen jalaksille pääsyä. Nyt alkaa onneksi piakkoin juoksua tekevillä nartuilla juoksuaika olemaan kohta ohi ja lauma pääsee taas yhdessä ulkoilemaan ja juoksemaan. Syksyn aikana meillä oli, onneksi vain lyhyen aikaa, juoksutarha käyttökiellossa koirien osalta maa-ampiaisten poisto-operaation vuoksi. Yhtenä päivänä kesken koirien vapaana juoksuttelun huomasimme, että Joiku tassulla kovasti yritti pyyhkiä korvaansa ja korvassa oli kiinni ampiainen. Samalla huomasimme, että yhdessä kohtaa pihaa oli maassa useampia ampiaisia ja nopeasti löytyi myös pesätunnelin aukko. Koirat paimensimme nopeasti takaisin tarhoihin eivätkä ampiaiset olleet onneksi päässeet pistämään kuin Joikua lievästi. Joikulla turposi vain silmäkulma ja Joiku sai varmuuden vuoksi myös apua kyytableteista ja tällä selvittiin. Ampiaisten pesän tuhoaminen vaati useamman kaivuukerran ja maasta lopulta löytyi yksi aivan valtava pesä ja toinen pienempi sivurakennus. 

Ennen talven saapumista löytyy luonnosta vielä loppusyksystäkin kerättävää karpaloiden ja sienten merkeissä. Vaikka kerättävää ei aina löytyisikään, on luonnonkierron merkkien seuraaminen mukavaa ja koiratkin nauttivat valjakkotreenien lisäksi myös muusta ulkoilusta yhdessä ihmisten kanssa ja huskyt sopivatkin hyvin ulkoilukavereiksi Suomen jokaiseen vuodenaikaan. 


Karpalosuolla, jossa myös Demille maistuivat karpalot

Variksenmarja

Karpaloita




Dante






lauantai 3. syyskuuta 2022

Kedon kukkaset

Tässä vielä muutama kesäkuva lisää :)

Joiku

Polar

Dante 


Villi saunakukkaniitty 








Tervehdys syksy!

Kylläpäs on taas vierähtänyt aikaa sitten viime blogipäivityksen! Kesä tuntui menevän hujauksessa ja nyt ollaankin jo syyskuussa. Keväällä ja kesällä meillä oli laumassa valitettavasti vastoinkäymisiä. Ensin Susi sairastui keväällä kohtutulehdukseen, josta Susi onneksi toipui hyvin. Susi leikattiin heti kohtutulehduksen tultua ilmi ja hoito-ohje kohtutulehdukseen nykyisin onkin suoraan leikkaus. Emme muutenkaan olisi halunneet lähteä kokeilemaan epävarmaa lääkityshoitoa vaan leikkaus oli Suden kannalta nopeamman ja varmemman toipumisen vaihtoehto. Kohtutulehdushan voi olla koiralle hengenvaarallinenkin ja siihen on syytä suhtautua vakavasti. Suden leikkaus sujui hyvin ja Susi sai toipumisen ajan viettää sisäkoiran elämää. Susi nopeasti ottikin sisäkoiran elkeet haltuun ja halusi nukkua yöt sängyssä meidän välissä. 

Kesän aikana myös valitettavasti menetimme rakkaan ystävämme ja laumamme jäsenen Danjan. Danjalla leikattiin alkutalvesta virtsakiviä ja samalla oli tarkoitus poistaa myös kohtu ja yksi epäilyttävä maitorauhanen. Maitorauhasessa ei ollutkaan onneksi mitään häikkää, mutta leikkauksen yhteydessä eläinlääkäri huomasi Danjan suoliston näyttävän oudolta ja suolistossa todettiin olevan jokin tarkemmin määrittämätön krooninen suolistotulehdus. Suolistotulehdus ei ollut aiheuttanut Danjalle ihme kyllä mitään oireita, joten tämä oli aikamoinen yllätys ja eläinlääkärikään ei ollut vastaavan näköistä suolistoa ennen nähnyt. Danja toipui leikkauksesta, mutta krooninen suolistotulehdus tarkoitti pysyvää päivittäistä lääkitystä ja ruokavaliomuutosta ja vitamiinitäydennystä ja Danjan ennuste jäi epävarmaksi. Danja oli kuitenkin virkeä oma itsensä ja eläinlääkäri arveli, että Danja voisi joko elää vielä pitkään tai vointi voisi nopeasti huonontua. Parasta siis oli katsoa päivä kerrallaan ja seurata miten Danjan vointi kehittyisi. Valjakosta Danja jäi jo eläkkeelle virtsakivioireiden tultua ilmi ja virtsakivileikkausta odotellessaan. Danja oli kuitenkin muiden koirien treenikauden loppuun asti keväälläkin edelleen itse sitä mieltä, että hän on rekikoira ja olisi aina kovasti halunnut lähteä valjakkoon mukaan. Pihassa vapaana ja ulkoilulenkeillä Danja oli käytökseltään aivan normaalin oloinen ja juoksenteli ja leikkikin muiden kanssa. Vaikka Danjan jouduimmekin nyt liian aikaisin hyvästelemään olemme kuitenkin tyytyväisiä siitä, että leikkaus soi Danjalle ns. lisäaikaa ja tämä lisäaika oli Danjalle hyvää elämää. Koirien omistamiseen liittyy aina kaiken ilon lisäksi myös surua ja joskus vaikeitakin päätöksiä. 

Kesähelteet ovat onneksi jo takana päin ja viileämpien kelien myötä itsekin jaksaa taas liikkua paremmin koirista puhumattakaan. Ei tässä sentään kesää täysin laakereilla ole lepäilty vaan perinteisiä kesäaktiviteetteja on koirien kanssa tehty aina lämpötilat huomioiden. Alla muutamia kuvia kesäretkiltä. 

Aleksi, Joiku ja Danja Danjan viimeiseksi jäänellä retkellä.



Tiuku