Yaye-Non: Kevään merkkejä

Kevät etenee kovaa vauhtia ja teeret ovat jo muutama viikko sitten aloittaneet pitämään soidintaan pellolla ja niiden pulputus kuuluu heti ovesta ulos astuessa. Meidän kesänaapurit joutsenetkin ovat jo saapuneet ja näyttää siltä, että rekireitit sulavat jo sitä tahtia, että reki on laitettava talviteloille ja alettava siirtymään mönkijään. Lunta oli tammikuussa ihan valtavasti ja välillä oli työn takana pitää uria auki. Tänäkin keväänä on ollut hyviä hankikantoja ja päässyt taas kivasti treenaamaan avoimen kentän treeniä. Alla kuvia talven ajeluista sekä koirista pihalla touhuilemassa.

Helmikuussa olimme Ruunaalla keskipitkän matkan SM-kisoissa ja alun perin olin suunnitellut osallistuvani nelosen 3 x 33 km luokkaan, mutta päädyinkin 1 x 33 km harrastusluokkaan, koska en ollut varma olivatko treenit olleet riittäviä kovaan kisatreeniin ja en ole MD-kisoja ennen ajanut vaikka MD-matkaa kotitreeneissä pyritäänkin ajamaan. Valjakkoon olin valinnut johtoon Demin ja Joikun ja pyöräkoiriksi Rosvon ja Haltin, myös Danja oli mukana reissussa. Reitille lähtiessä kävikin kuitenkin niin etten päässyt ajamaan kuin 13 km sillä reki hajosi! Reestä oli lähdössä toinen jalas irti ja se heilui jo niin epämääräisesti ja ruuveista oli melkein kaikki lähteneet irti, että oli pakko keskeyttää. Kyllä harmitti ja meiltä täältä etelästä oli vielä tosi pitkä ajomatka Ruunaalle, mutta minkäs voi. Toisella kertaa toivottavasti paremmalla onnella. Ruunaan reitti vaikutti kuitenkin tosi kivalta ja reitti oli paljon paremmassa kunnossa, kuin meidän valjakolla ylläpidetyt puurourat kotona. Koirilla kuitenkin oli jännää taas päästä reissuun ja olivat reippaita reissukoiria.