Yaye-Non: Syystunnelmia

Kesä on taas vaihtunut syksyksi ja luonnossa alkaa jo kauniisti olla ruskan värejä. Kesä meni jälleen liian nopeasti, niin kuin sillä on tapana. Toki on syksykin ja myös muut Suomen vuodenajat varsin mukavia. Muutamia kylmempiä aamuja lukuunottamatta kelit ovat kuitenkin olleet vielä melkoisen lämpimiä ja kosteita, ainakin koirien treenaamista ajatellen. Peruslenkillä kuitenkin jo jaksaa huomattavasti paremmin kuin kesällä.

Kameraa on kesän aikana tullut ulkoilutettua varsin vähän. Muutamia kuvia kuitenkin ohessa.

Koirien kanssa on kesän aikana tehty perusjuttuja, eli ulkoiltu luonnossa, nauttittu rauhallisesta kotielämästä maalaismaisemissa ja reissattu hieman mökillä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin valitettavasti kuului kesään, sillä nyt jo toistamiseen pihalta paljastui toinenkin maa-ampiaispesä. Ja tietenkin niin, että pesän äärellä oli Tiuku innoissaan kaivelemassa aavistamatta vaaraa ja ampiainen ehti pistää Tiukua silmäluomeen tai vilkkuluomeen. Tiukulle ei tullut mitään ulospäin näkyvää turvotusta, mutta Tiuku piti vilkkuluomea tiiviisti silmän suojana ja silmän limakalvot olivat ärhäkän punaiset. Onneksi pääsimme nopeasti eläinlääkäriin ja itse silmämunassa ei ollut mitään vauriota. Hoitona Tiuku sai todella pitkän kortisonisilmätippakuurin, jota piti laittaa monta kertaa päivässä ja aluksi yölläkin herätä laittamaan. Onneksi jo seuraavana päivänä tapahtuneesta silmäluomi näytti jo paljon rauhallisemmalta eli sillä tavalla päästiin onneksi vähällä. Maa-ampiaispesä piti myös jälleen hävittää kaivamalla se kokonaan pois.

Myös Polarilla on ollut silmävaivaa. Polarille ilmestyi silmäluomirajaan pallero, joka osoittautui meibomin rauhasen kasvaimeksi. Onneksi tämä oli hyvänlaatuinen kasvain, mutta se piti kuitenkin leikata pois, koska sattui olemaan niin hankalassa paikassa silmäluomella. Etukäteen hieman jännitti, koska "tavallinen" eläinlääkäri ei pystynyt leikkaamaan näin hankalalta alueelta, vaan tarvittiin silmäspesialisti. Silmäspesialisti teki taitavaa työtä ja leikkausalue on Polarilla parantunut hyvin. Paranemisprosessin aikana Polar joutui käyttämään kauluria kaksi viikkoa, mutta oli onneksi oikein kiltti poika eikä yrittänyt päästä kaulurista eroon.

Veljeksillä Dantella ja Polarilla oli kuitenkin hieman vaikeaa olla erossa toisistaan Polarin paranemisprosessin ajan. Vaikka Dantella olikin tarhassaan sisko-Susi kaverina, niin Dante jää aina hieman ulvomaan perään, jos joutuu olemaan erossa rakkaasta Polaristaan. Kaikki koiramme tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta erityisesti Dante ja Polar ovat erityisen tärkeitä toisilleen.