torstai 24. syyskuuta 2026

Syystunnelmia

Kesä on taas vaihtunut syksyksi ja luonnossa alkaa jo kauniisti olla ruskan värejä. Kesä meni jälleen liian nopeasti, niin kuin sillä on tapana. Toki on syksykin ja myös muut Suomen vuodenajat varsin mukavia. Muutamia kylmempiä aamuja lukuunottamatta kelit ovat kuitenkin olleet vielä melkoisen lämpimiä ja kosteita, ainakin koirien treenaamista ajatellen. Peruslenkillä kuitenkin jo jaksaa huomattavasti paremmin kuin kesällä. 

Kameraa on kesän aikana tullut ulkoilutettua varsin vähän. Muutamia kuvia kuitenkin ohessa. 

Koirien kanssa on kesän aikana tehty perusjuttuja, eli ulkoiltu luonnossa, nauttittu rauhallisesta kotielämästä maalaismaisemissa ja reissattu hieman mökillä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin valitettavasti kuului kesään, sillä nyt jo toistamiseen pihalta paljastui toinenkin maa-ampiaispesä. Ja tietenkin niin, että pesän äärellä oli Tiuku innoissaan kaivelemassa aavistamatta vaaraa ja ampiainen ehti pistää Tiukua silmäluomeen tai vilkkuluomeen. Tiukulle ei tullut mitään ulospäin näkyvää turvotusta, mutta Tiuku piti vilkkuluomea tiiviisti silmän suojana ja silmän limakalvot olivat ärhäkän punaiset. Onneksi pääsimme nopeasti eläinlääkäriin ja itse silmämunassa ei ollut mitään vauriota. Hoitona Tiuku sai todella pitkän kortisonisilmätippakuurin, jota piti laittaa monta kertaa päivässä ja aluksi yölläkin herätä laittamaan. Onneksi jo seuraavana päivänä tapahtuneesta silmäluomi näytti jo paljon rauhallisemmalta eli sillä tavalla päästiin onneksi vähällä. Maa-ampiaispesä piti myös jälleen hävittää kaivamalla se kokonaan pois. 

Myös Polarilla on ollut silmävaivaa. Polarille ilmestyi silmäluomirajaan pallero, joka osoittautui meibomin rauhasen kasvaimeksi. Onneksi tämä oli hyvänlaatuinen kasvain, mutta se piti kuitenkin leikata pois, koska sattui olemaan niin hankalassa paikassa silmäluomella. Etukäteen hieman jännitti, koska "tavallinen" eläinlääkäri ei pystynyt leikkaamaan näin hankalalta alueelta, vaan tarvittiin silmäspesialisti. Silmäspesialisti teki taitavaa työtä ja leikkausalue on Polarilla parantunut hyvin. Paranemisprosessin aikana Polar joutui käyttämään kauluria kaksi viikkoa, mutta oli onneksi oikein kiltti poika eikä yrittänyt päästä kaulurista eroon. 

Veljeksillä Dantella ja Polarilla oli kuitenkin hieman vaikeaa olla erossa toisistaan Polarin paranemisprosessin ajan. Vaikka Dantella olikin tarhassaan sisko-Susi kaverina, niin Dante jää aina hieman ulvomaan perään, jos joutuu olemaan erossa rakkaasta Polaristaan. Kaikki koiramme tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta erityisesti Dante ja Polar ovat erityisen tärkeitä toisilleen. 


Ressu

Polar





Kantarelleja keltaisena...

Että harvinaisempana valkoisena versiona




Kivikkokimalainen




maanantai 6. huhtikuuta 2026

Keväisiä kuulumisia

Huh huh taas on jo yli puoli vuotta vierähtänyt sitten viimeisimmän blogipäivityksen! Vaikka kirjoitustahti onkin hidas, niin ei tätä blogia vielä ole kuopattu ja vaikka blogit yleisesti alkavatkin olla muinaisjäänteitä, niin on ainakin itselle kiva kerätä talteen pieniä kuvia ja palasia koiraharrastusvuosilta. 

Saimme tänä vuonna nauttia kauniista lumisista pakkaspäivistä enemmän kuin viime vuonna ja reelläkin pääsimme mukavasti ajelemaan. Kisoihin ei ollut tänäkään vuonna kaipuuta, vaan kotiurilla mentiin. Tänä talvena ajoimme suurimmaksi osaksi Aleksin kanssa kumpikin omilla kahden koiran valjakoilla, vaikka hieman myös neljän koiran kokoonpanollakin eli samanaikaisesti kaikilla varsinaisilla rekikoirillamme. Vuosien kuluessa sitä on valjakko pienentynyt, mutta on pienemmilläkin kokoonpanoilla oikein mukava ajaa, kun koirilla on motivaatiota ja menohaluja ja ura luistaa. 



Ressukin on tänä vuonna saanut valjaat ylleen ja päässyt hiihtokaveriksi, vaikka ei rekikoira olekaan, mutta retkiseurakoiralle tämäkin on oikein sopivaa puuhaa. Ressu on kieltämättä myös hiihtokaverina siperianhuskeja miellyttävämpi, sillä siperianhuskeilla on hieman liikaa vauhtia ja voimaa omiin hiihtotaitoihin nähden :) 



Lauman vanhin koira Halti nauttii makeasta papparaisen elämästä ja mukavuuksista ja talven kovimpien pakkasjaksojen aikaan Halti valitsi nukkua yönsä sisällä pörröpedillä. Pian tästä seurasi se, että iltapalan jälkeen kaikki muutkin koirat pyysivät sisälle pääsyä ja meillä olikin yhtäkkiä koko lauma nukkumassa yöt sisällä. Oikeastihan huskyt eivät pakkasta pelkää eikä täällä etelässä juuri ollut yli 20 asteen ylittäviä pakkasiakaan, mutta kyllä huskytkin nauttivat mielellään mukavuuksista ja huskeille on toisaalta myös tärkeää, että lauma on yhdessä koossa. 

Valjakkoajon lisäksi olemme nauttineet pienistä talviretkistä ja nyt mieli siintää jo kohti tulevia kesän retkiä. 


Ressu Nuuksiossa, haaveilee kenties omasta makkarasta? 

 

Kevät tuntui tulevan tänä vuonna selvästi etuajassa. Menneinä vuosina maaliskuussakin on vielä päässyt ajamaan reellä, mutta talvi päättyi selvästi kyllä helmikuuhun. Valjakkoharrastus on valjakon koon pienemisen lisäksi muuttunut paljon myös talvien lyhenemisen (ja joinakin vuosina väliin jäämisenkin) vuoksi. Sulan maankin aikaan voi tietysti harrastaa, mutta eihän se kärryllä tai mönkijällä ajaminen hiekan hampaissa narskuen kuitenkaan ole sama kuin kauniissa pakkassäässä reellä ajellessa. 

Nyt pihalla jo ensimmäiset krookukset ja sinivuokotkin ovat kukassa ja niityllä ja lähipelloilla jo muutama viikko sitten on ollut ensimmäisiä joutsenia ja kurkia. 







torstai 4. syyskuuta 2025

Syksy

Kesä on taas ohi ja syksy saapunut. Lämpötilat eivät vielä kovin syksyisiä ole, mutta luonnossa jo näkyy syksyn sävyjä ja lintujen muuttoauroja. Tänä kesänä lähijoellamme on viihtynyt myös haikara, joka ei vielä ole kuitenkaan lähtenyt muuttomatkalleen. Hirvikärpäsenkin juuri toissapäivänä pääsin myös jo niskavilloistani poimimaan. 

Kesä oli ajoittain melkoisen lämmin. Meillä on jo monena vuonna ollut koirilla pihalla oma allas, johon kaikki koirat mielellään menevät viilentymään vapaana juoksentelun lomassa ja pidempiä patikointiretkiäkin valikoimme sen mukaan onko reitin varrella koirien mahdollista päästä veteen viilentymään. Onpa metsälampeen pulahtaminen myös meitä ihmisiäkin kesällä virkistänyt. 

Alla taas muutamia kesäkuvia.














sunnuntai 10. elokuuta 2025

Joiku 14.9.20214-17.7.2025

Tänä vuonna olemme joutuneet hyvästelemään Demin lisäksi toisenkin lauman jäsenen eli Joikun. Joikulta leikattiin vuonna 2023 hyvänlaatuinen nisäkasvain, mutta valitettavasti nisäkasvain nyt uusiutui pahanlaatuisena. 

Joiku ehti elää miltei 11-vuoden ikään. Joiku oli ihana ja hyvin herttainen koira ja kova antamaan pusuja niin tutuille kuin tuntemattomillekin ja vanhemmalla iällä edelleen myös mielellään leikitti ja pyöritteli omia aikuisia pentujaan. Myös veljensä Haltin kimpussa Joiku myös aina aika ajoin oli. Valjakossa Joiku juoksi johdossa ja Joikun kanssa pääsimme tekemään monia kivoja retkiä yhdessä.

Joiku heinäkuussa 2025

Joiku ja Halti pikkupentuina 2014


Joiku ensimmäisellä pidemmällä valjakkoreissullaan Levillä 2015, Joiku vauhtiparissa Haltin kanssa



sunnuntai 16. helmikuuta 2025

Helmikuu

Talvi on ollut täällä etelässä kokonaisuudessaan melko vähäluminen. Kunnolla lumisista talvipäivistä saatiin nauttia tammikuun puolella, jolloin päästiin reelläkin ajelemaan, mutta tämä ilo jäi valitettavasti lyhyeksi. Välissä on nyt ehtinyt olla miltei kokonaan lumetonta, nyt taas lunta satelee, mutta ennuste lupaa jo kelien lämpenemistä. Ensimmäiset joutsenetkin ovat jo käyneet niityllä ja joella vierailulla. 


Johdossa Susi ja Tiuku, pyörässä Polar ja Dante




Lauman puheliain koira on nykyisin thulen minihusky Ressu. Ressu mielellään jutustelee ja sirkuttelee ja Ressun on myös ns. hymykoira eli iloisena Ressu irvistää ja näyttää hampaita. Tämä elehdintä on helppo erottaa aggressiivisesta hampaiden näyttämisestä, sillä Ressulla on tapana samaan aikaan myös heiluttaa vimmatusti häntää ja vaatia tassulla paijauksia. Valitettavasti Ressun pepsodent-hymyä ei ole vielä saatu tallennettua kameraan. 


Ressulla on asiaa 


Dante

Tänä talvena kelit ovat olleet kuitenkin otollisia hieman harvinaisemman hiusjään löytymiselle. Olemme löytäneet hiusjäätä useamman kerran ulkoillessa ja harvinaisuudestaan huolimatta hiusjäätä on helppo löytää, kun tietää milloin sitä kannattaa etsiä eli plussakelien jälkeen tarvitaan nopea lämpötilan muutos pakastumisen puolelle ja lumeton maa. 



Ei koirankarvaa, vaan hiusjäätä!



Joiku

Halti


keskiviikko 5. helmikuuta 2025

Demi 5.12.2012-3.2.2025

Maanantaina 3.2 jouduimme raskain sydämin hyvästelemään Demin paremmille rekiurille. Vielä sunnuntaina Demi normaalisti ulkoili juoksutarhassa vapaana muiden koirien kanssa ja jaksoi pontevalla askeleella 6 km metsälenkin, mutta maanantaina Demin vointi oli selvästi toinen. Eläinlääkärissä Demiä tutkittiin ultralla ja verikokeilla, tarkkaa sairastumisen syytä ei valitettavasti löytynyt (mahdollisesti syöpä), ennuste oli kuitenkin huono ja jouduimme hyvästelemään Demin. 

Demi ehti elää 12-vuoden ikään ja onneksi sai elää koiran arvoista elämää viime päiviinsä saakka. Valjakosta Demi ehti jo olla muutaman vuoden eläkkeellä, mutta valjakossa Demi oli erinomainen koira ja hyvin luotettava johtaja kilpailuissa ja kotiurilla. Laumassa Demi oli paijausten, pentujen ja herkkujen ystävä. 



Demi johtaa valjakkoa

Leikin pyörteissä pentu-Demi, perässä sisko Danja ja mummo Haiku